Olen seurannut viimeisen vuoden aikana hyvin läheltä, miten palvelut toimivat vanhustenhoivan osalta ja tätä myötä myös selvitellyt asioita aiheeseen liittyen. Epäkohtia on, mutta päällimmäisenä nousee tässäkin mieleen vastakkainasettelu julkisen sekä yksityisen sektorin osalta.

Keskustelun siirtäminen hoitajamitoituksesta toimintamallimuutoksiin

 

Meillä on valtavat ongelmat vanhustenhoivassa. Jatkuvasti keskustellaan hoitajamitoituksesta, vaikka se ratkaisee vain murto-osan niistä kaikista ongelmista, mitä vanhustenhoidon ja -hoivan parissa on. Mitoituksen nostaminen 0,7 ei ratkaise kaikkea. Toimintamallien muuttaminen, ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus sekä se, että työntekijöiden on mahdollista tehdä koulutusta vastaavaa työtä, on huomionarvoisempia, kuin yksittäisen mitoituksen nostaminen.

Meidän tulisi korostaa kaikessa hoidossa sitä, että tukipalvelut on järjestetty niin, että voimme korostaa myönteistä tekemistä sekä turvata riittävän hygienian hoidon sekä kiireettömän ravitsemuksen kaikille vanhuksille. On myös tärkeää, että hoiva on oikea-aikaista ja että pystytään tekemään kuntouttavaa kotihoitoa sekä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä. Etäkäynnit, viriketoiminta sekä omaisten mukaan ottaminen hoito- ja palvelusuunnitelmaa laatiessa on ensiarvoisen tärkeää.

Kansanedustajilta vaaditaan näkemyksellisyyttä

Vuonna 2032 huoltosuhde tulee olemaan Suomessa yli 70%, kun se on tällä hetkellä hieman yli 60 %. Tuleva eduskunta tulee siis päättämään toimista, miten löydämme innovatiivisia ratkaisuja tulevaisuudessa. Julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelun sijaan tulisi tukea monimuotoisuutta sekä nostaa esiin myös kolmannen sektorin järjestöjen ja säätiöiden rooli tulevaisuudessa. Tärkeätä on myös kannustaa vastuullista ja kasvollista pienyrittäjyyttä.

Laitoshoidon tarve täytyy saada tulevaisuudessa mahdollisimman lyhyeksi. Keskittämisellä, teknologian paremmalla hyödyntämisellä sekä työperäisellä maahanmuutolla voimme ratkaista myös osan ongelmista.

 Laadukkaampia palveluja ilman veronkorotuksia

Olen kiinnostunut siitä, miten sote-toimintoja voidaan tehostaa myös tekoälyn ja IT:n avulla. Jyväskylän Yliopiston raportti ”SOTE-toimintojen tehostaminen IT:n avulla – kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma”  esittelee toimenpiteet ja keinot, joiden kautta meille olisi tarjolla yli 2,5 miljardin säästöpotentiaali vuosille 2019–2028. 

Toisena lukuvinkkinä tarjoan seuraavan raportin: Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. 


Mietitään tulevaisuutta niin, että saamme elämää päiviin, ei vain päiviä ilman elämää.