Koronapandemia on kohdellut monia aloja kaltoin, ja monet yrittäjät ovat ahdingossa. Tänään kulttuuri- ja tapahtuma-ala järjesti mielenosoituksen Eduskuntatalon edessä, koska hallitus ei ole tuonut alalle minkäänlaista ennustettavuutta ja alan toimijat kokevat tilanteen täysin epäreiluksi. Niin koen minäkin!
Tapahtuma-alalla ennustettavuus on monesti hankalaa, koska usein budjetit vahvistetaan asiakkaiden toimesta hyvin myöhäisessä vaiheessa. Epävarmuuteen on siis alan toimijat jo tottuneet, mutta silti heillä riittää pitkäjänteisyyttä. Nyt on kuitenkin monen mitta tullut täyteen, enkä yhtään ihmettele sitä.
Ala työllistää valtavan määrän ihmisiä. Pelkästään kulttuuri- ja tapahtuma-alan parissa työskentelee reilusti yli 100.000 henkilöä. Nyt nämä henkilöt ovat saaneet riippua käytännössä löyhässä hirressä reilun vuoden ajan. Mitään ennustettavuutta, suuntalinjoja tai mainittavia tukitoimia ei ole yhteiskunnan suunnalta tullut. En voi vain käsittää tällaista toimintaa tai tällaista kohtelua yrittäjiä tai yrityksiä kohtaan. Monella on perhe ruokittavana, asuntolaina- tai vuokra maksettavana, mutta millä niitä maksat, kun kaikki mahdolliset säästöt ja keinot on käytetty jo moneen kertaan.
Meillä on koronaluvut tulleet viime aikoina Suomessa hyvin maltillisiksi ja yli 16 vuotiaista on rokotettu yli 54 %. Ei ole enää mitään perusteita rajoittaa tapahtuma- ja kulttuurialan toimintaa lähellekään siinä mittakaavassa, mitä edelleen tehdään. Kohta meillä on suuri määrä konkurssiin menneitä yrityksiä ja ihmisiä ilman töitä. Onko se hallituksen todellinen strategia? Siltä se nimittäin tällä hetkellä näyttää.
Nyt olisi viimeinen tilaisuus purkaa rajoituksia, jotta joitain kesän tapahtumia pystytään vielä järjestämään ja ravintolat saavat avata kesäterassinsa, kuten tässä tilanteessa kuuluisi. Kenenkään terveyttä en halua vaarantaa, mutta tällainen toiminta tulee aivan liian kalliiksi koko yhteiskuntaa ajatellen. Luulisi hallituksen ajattelevan nimenomaan sitä.