Asuminen koskettaa jokaista suomalaista. Vaikka kyseessä on iso, usein elämänarvoihin liitetty asia, kiinnostus asunto-osakkeen tai muun kiinteistön huolehtimiseen on kuitenkin vähäistä. Myös valtion rooli asumispolitiikassa on ollut epämääräinen, vaikka asumiseen on jo pitkään liittynyt merkittäviä ongelmia.
Asumisella on isot vaikutukset ympäristöön. On arvioitu, että rakennuskannasta ja rakentamisesta aiheutuu noin 40 % kaikista päästöistä. Myös terveydelliset haitat ovat merkittävät. Erilaisille kosteus- ja homevaurioille altistuneita henkilöitä on useita satojatuhansia ja määrä kasvaa edelleen. Yhtenä isona ongelmana ja huolenaiheena on erityisesti päiväkodit ja koulut, joista mediassa on ollut keskustelua.
Rakennuskannan ylläpitoon liittyvät vaikutukset ovat huomattavia myös talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Korjaustarpeiden osalta on puhuttu jopa 50 miljardin laiminlyönneistä kokonaisuudessaan. Määrä yltää noin 10 %:iin koko Suomen rakennuskannan arvosta ja tämä pääosin siitä syystä, että korjaustarpeita ei olla huomioitu tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Hoitamattoman korjausvelan johdosta Suomen BKT on vuosittain noin 2 % alhaisempi.
Puhumme isoista luvuista ja huomionarvoisista asioista, mutta miksi kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden omistajia ei aihe kiinnosta? Kyseessä saattaa olla vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, josta ei juurikaan käydä julkista keskustelua. Irralliset aiheet, kuten homekoulut, pääsevät kyllä lööppeihin.
Asumiseen liittyvä problematiikka tai ennaltaehkäisevä työ olisi syytä nostaa paremmin esiin kokonaisuutena, eikä vain yksittäisinä osa-alueina, jolloin puututaan vain usein oireiden hoitamiseen eikä oikean syyn esiin nostamiseen. Ennaltaehkäisevä työ olisi tässäkin kannustettavaa ja sitä pitäisi suunnata nimenomaan asumisen parempaan strategiseen suunnitteluun. Tähän ei mikään taho pysty yksin, vaan meidän kaikkien tulisi olla enemmän kiinnostuneita siitä, miten omaisuuttamme hallinnoimme ja miten rakentamisen laatua pystytään parantamaan. Sillä vältettäisiin jo monta ongelmakohtaa. Tässä ”muut hoitaa” ajattelumalli tulee aivan liian kalliiksi yhteiskunnalle ja kaikille meille, niin talouden, terveyden, kun ympäristönkin osalta.
